Opiskelua, perhe-elämää ja yksinhuoltajuutta

Pääsin ylioppilaaksi Tammerkosken lukiosta ja tarkoitus oli valmistua arkkitehdiksi. Ne ovet eivät auenneet, mutta lastentarhanopettaja opintoihin pääsin ensimmäisellä yrittämällä, ja sillä tiellä ollaan edelleen. Olin löytänyt oman alani. Samana vuonna kun valmistuin, menin myös kihloihin ja parin vuoden päästä naimisiin. Valitsimme asuinpaikaksi kaupungin itäisen puolen ja idän puolella olen pysynytkin. Ensimmäinen oma koti oli vanha kunnon puolitoistakerroksinen omakotitalo puutarhoineen. Minusta tuli puutarhaekspertti samalla kun minusta tuli kahden potran pojan äiti.
Olin valmistuttuani saanut viran kaupungilta ja pidin työstäni. Lippukunnan johtajana toimin useamman vuoden kunnes vähitellen siirryin enemmänkin ay-toimintaan, yhdistysihminen kun olen.

Valitettavasti elämässä ei aina käy niin kuin toivoo ja yhteinen taival poikien isän kanssa päättyi eroon. Minusta tuli yksinhuoltaja ja arki lasten kanssa muuttui samalla kun jouduimme myymään kotimme. Isovanhempien apu oli korvaamatonta lasten hoidossa. Muutimme Atalaan ja edelleen viihdyn alueella, jossa metsä ja ulkoilureitit ovat vieressä.
Pojat ovat jo vuosia olleet omillaan, joten sinkkuna on eletty.

Kun asuu yksin, niin pitää osata myös hoitaa kaikki asiat ihan itse. Myös talous on kokonaan omalla vastuulla. Tietoisuus yksinhuoltajan arjesta on tuttua.