Varhaiskasvatus on kestävää kehitystä.

Varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle.

EU:n Komission tiedonantoa vuodelta 2011 olen ottanut esille puheenvuoroissani ja puheissani vuosien varrella. Tuo tiedonanto oli merkittävä perusta Varhaiskasvatuslain laadintaprosessissa.
Tuossa tiedonannossa todettiin seuraavaa:

• Varhaislapsuudessa saatu varhaiskasvatus luo perustan ihmisen koko eliniän kestävälle oppimiselle, yhteiskuntaan integroitumiselle, henkilökohtaiselle kehitykselle ja myöhemmässä vaiheessa myös työllistettävyydelle.
• Varhaiskasvatuksella on ihmisen elämään perustavanlaatuisia ja kauaskantoisia vaikutuksia, joita ei kyetä saamaan aikaan myöhemmässä vaiheessa toteuttavilla toimenpiteillä.
• Lasten ensimmäiset kokemukset ovat pohjana myöhemmälle oppimiselle. Jos vahva perusta saadaan valettua varhaislapsuuden aikana, myös myöhempi oppiminen on vaikuttavampaa. Silloin on myös todennäköisempää, että oppiminen jatkuu koko eliniän. Myös koulunkäynnin keskeyttämisriski pienenee ja koulutussaavutusten tasapuolisuus lisääntyy.
• Yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset pienenevät, kun ihmisten potentiaalia ei hukata ja sosiaali- terveys- ja oikeusjärjestelmiin käytettävät julkiset menot pienenevät.

Voimassa oleva Varhaiskasvatuslaki (540/2018) tuli voimaan 1.9.2018. Laki korostaa lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatuksen suunnittelussa, järjestämisessä, tuottamisessa tai siitä päätettäessä. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Päiväkodeissa noudatetaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, jotka otettiin käyttöön paikallisesti elokuussa 2019. Suunnitelma on normi, joka velvoittaa henkilökuntaa sitoutumaan varhaiskasvatuslakiin, sen arvoperustaan, tavoitteisiin ja sisältöön.

VASU eli varhaiskasvatussuunnitelman tulee varmistaa lapsen oikeutta saada tasalaatuista varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta. Suunnitelma korostaa leikkiä, osallisuutta ja vertaisryhmän merkitystä. Vanhempien osallisuutta korostetaan.
Varhaiskasvatus rakentaa laaja-alaista osaamista:

• ajattelu ja oppiminen
• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• osallistuminen ja vaikuttaminen

VASU edellyttää, että päiväkodeissa uudistetaan ja kehitetään toimintakulttuuria, joka tukee lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen edun ensijaisuus on oleellista. Toimintakulttuurin kehittäminen antaa tukea johtajuudelle ja työyhteisön yhteiselle kehittämiselle.
Jokaiselle lapselle tulee laatia yhdessä huoltajien kanssa, lasta osallistaen, lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma.

Uuden Varhaiskasvatussuunnitelman sisäistäminen ja toimintakulttuurin tarkastelu oli päässyt hyvään vauhtiin kun kevät 2020 mullisti koronan myötä päiväkotien arkea. Monessa päiväkodissa kehittämistyölle ja yhteiselle keskustelulle ei enää jäänyt aikaa. Osa henkilökunnasta jäi pitämään lomia, joita oli säästössä, osa siirtyi muihin töihin.

Vuosi on kohta kulunut ja päiväkodeissa elellään ohjeistusten mukaan. Toimintakulttuurin kehittäminen etenee, mutta tämä työ onkin jatkuva prosessi. Oman työn arviointi on haastavaa ja tarvitaan avointa vuoropuhelua ja rohkeutta työyhteisössä ottaa esille vaikeitakin asioita. Uuden oppiminen on iloinen asia, mutta myös aikaa vievää ja vaativaa. Oman haasteensa tekevät kokoontumisten henkilömäärän rajoittaminen.
Työn päiväkodissa tulee olla positiivista pedagogiikkaa, tästä on hyvä aloittaa.