Esitän, että kaupungissa selvitetään erityistyöntekijöiden (psykologien ja kuraattorien) työpanoksen kohdentuminen siten, että se asiakkaan, lapsen ja perheen kannalta on joustavin, helpoiten saavutettavissa ja näin lapsen edun mukainen ja palvelee myös henkilökuntaa lähipalveluna. Esitän myös, että tehdään selvitys millaisia resursseja tai organisaatiossa tapahtuvia muutoksia tämä edellyttää. Esitän, että valtuusto saa myös selvityksen millaisia varhaiskasvatuksen psykologi- ja kuraattorikäytänteitä on jo olemassa Suomen kunnissa, ja miten näitä kokemuksia voidaan hyödyntää, jotta Tampere olisi tässä asiassa edelläkävijä.

Tein helmikuussa 2007 valtuustoaloitteen tähän teemaan liittyen, mutta aloite ei edennyt käytännön toimiin ja psykologi- ja kuraattoripalveluiden saamiseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatus on eriarvoisessa asemassa näiden palveluiden suhteen. Muutamissa kunnissa on viime vuosina palkattu varhaiskasvatukseen psykologeja, joten nyt olisi jo kokemustietoa saatavilla tästä käytännöstä, hyödynnettäväksi toimintamallin kehittämisessä. Inhimillisestä ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna on erikoista, ettei pienten lasten perheille ole tällaista lähipalvelua olemassa eikä varhaiskasvatuksen henkilökunnalle. 
Psykologiliitto on myös ottanut kantaa varhaiskasvatuksen psykologien puolesta. Liitto perustelee psykologin tarvetta myös osana varhaiskasvatuksen arkea tukemassa henkilöstön osaamista ja jaksamista.
Esiopetuksessa on jo yhteisiä psykologeja perusopetuksen kanssa, mutta kuraattoreita ei ole. Opinpolun jatkumon kannalta olisi tärkeätä, että esim. 5-vuotiailla olisi jo varhaiskasvatuksen psykologi käytettävissä ja näin jatkumo esiopetukseen ja alkuopetukseen tapahtuisi joustavasti ilman työntekijöiden vaihtumista. Tampere voisi olla myös edelläkävijä kuraattoripalvelujen (sosiaalityöntekijöiden) palveluiden saamiseksi osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluja, lähipalveluna. Sekä kuraattorit että psykologit voisivat olla tavoitettavissa päiväkodeissa ja tulla tutuksi; näin heihin olisi helpompi ottaa yhteyttä jo varhaisessa vaiheessa. Tämä jos mikä olisi lähellä lapsiperheitä olevaa moniammatillista palvelua. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat tekevät merkityksellistä työtä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa, mutta heidän rinnalleen on hyvä saada myös psykologit ja kuraattorit vahvistamaan moniammatillista työtä lapsen parhaaksi. Mitä varhemmin palvelua ja tukea saa, sitä parempi inhimillisesti ja taloudellisesti.
Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitukseen (lapsiryhmä) on tulevina vuosina tulossa varhaiskasvatuksen sosionomien tehtävä, mutta tässä aloitteessani kuraattori ja psykologi, eivät ole lapsiryhmän työntekijöitä, vaan lapsen opinpolun kanssakulkijoita ja lähellä perheitä, lapsia ja henkilökuntaa, silloin kun tarvetta ilmenee, tukien lapsen yksilöllistä opinpolkua. Jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen vahvistuisi.
Anne Liimola