Valtuustoaloite 25.11.2019 Lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen päiväkotien, koulujen sekä lähiliikuntapaikkojen että leikkipuistojen suunnittelussa.

Valtuustoaloitteessa edellytetään että kaupunki lisää lasten ja nuorten osallisuuden  mahdollisuuksia oman lähiympäristönsä ja päiväkotien ja koulujen suunnittelun ja perusparannuksen yhteydessä. Valtuustolle annetaan selvitys ensi vuoden aikana siitä  miten lasten ja nuorten osallisuutta on lisätty, mitä toimenpiteitä on tehty ja millaisia osallisuusprosesseja on toteutettu. Vastauksessa tulee ilmetä miten lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan kaupunkiorganisaatiossa, eri palvelualueilla. Tämän valtuustoaloitteen tavoitteiden positiivinen eteneminen parantaa Tampereen mainetta lapsiystävällisenä kaupunkina.

Tampereen kaupunki on sitoutunut lapsivaikutusten arviointiin, jota tulisi tehdä kaikilla palvelualueilla ja budjetoinnin yhteydessäkin tulee vaikutusten arviointi tehdä. Tampereella on edelleen parantamista tämän valtuuston päätöksen toteuttamisessa kuten myös osallisuuden vahvistamisessa.  Lasten ja nuorten osallisuus huomioidaan opetussuunnitelmissa, mutta osallisuudessa on edelleen kehitettävää kaupungissa. Lasten parlamentti  ja nuorisovaltuusto toki mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuutta, mutta oleellista on kuitenkin osallistaa lapsia ja nuoria oman toimintaympäristönsä  ja lähialueensa  suunnitteluun heti varhaisessa vaiheessa, heti prosessien alkuvaiheessa.
Kaupungissa on liikuntapaikkasuunnitelman yhteydessä pyydetty nuorisovaltuustolta kommentteja, leikkipaikkaohjelman päivityksessä, osallistetaan 4. luokkalaisia ja kartoitetaan perhepäivähoitajien puistoköyttöä. Puisto-osastolla on myös osallistettu päiväkotilapsia leikkipuistojen suunnitteluun ja esim. Mustametsän viheralueen yleissuunnitelmassa Villi Vyöhyke toteutti hyvin osallisuutta.
Päiväkoti- ja kouluhankkeissa osallistamisesta vastaa päiväkodin johtaja ja rehtori. Johtaja ja rehtori valitaan kuitenkin usein hankeryhmään kun suunnitteluohjeiden mukaisesti on jo prosessi alkanut ja pohjaesitystä olemassa. Osallisuusprosessit edellyttävät työaikaa ja koulutusta ja esim. vuorovaikutussuunnittelijan tai arkkitehtuurikasvatuksen osaajaa. Osallisuus, lasten ideoiden kuuntelu  ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen edellyttää ennakkoluulotonta työskentelyä eri toimijoiden kesken. Osallistaminen on jatkuva prosessi suunnitelmien edetessä ja lasten ja nuorten kuulemista. Osallisuuden prosessit kehittävät projektityöskentelytaitoja. Päiväkotien ja koulujen pihojen suunnittelijoita ja lähiliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen suunnittelijoita valittaessa pitäisi sopia samalla, että lapsia, nuoria ja henkilökuntaa tulee osallistaa. Koska tiedossa on jo tulevien vuosien uudis – ja perusparannuskohteet niin aikaa pitäisi olla riittävästi osallisuuden varmistamiseksi.
Menossa on myös hanke: “Kaikkien kaupunki! – Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kestäviä tiloja”, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kehittämishanke (2019-2021). Hanketta koordinoi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupungit sekä Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo ja Suomen ympäristöopisto SYKLI. Tästä hankkeesta saanee vinkkejä myös siihen miten Kaikkien kaupunki! -työpajoissa lapset ja nuoret toimivat oman lähiympäristönsä asiantuntijoina. Hankkeessa lapset ja nuoret paneutuvat paikallisiin, ajankohtaisiin ja konkreettisiin kaupunkikehittämishankkeisiin. Menetelminä ovat työpajat, missä hyödynnetään taidelähtöisiä ja pelillistämisen menetelmiä vahvistaen nuorten toimijuutta ja kartoitetaan kokemustietoa.