Lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän aikuisten vastuulla. Varhaiset vuodet ovat oleellisia,  joten on varmistettava hyvä ja turvallinen lapsuus ja nuoruus.  Mitä varhaisemmassa vaiheessa pystytään auttamaan ja tukemaan sitä parempi. Keväällä 2021 julkaistu Kansallinen lapsistrategia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaavat alueen uusia valtuutettuja.  Lapsen etu on ensisijainen ja tämän tulee ohjata päätöksentekoa. Siksipä alueella onkin hyödynnettävä lapsivaikutusten arviointia erilaisten päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä. Vaikutuksia on ennakoitava ja seurattava sitä miten lapsen oikeudet toteutuvat ja millaisia hyötyjä ja haittoja päätöksillä aiheutetaan. Ennakkoarviointia tarvitaan päätöksenteon avuksi. Oleellista on, että aluevaltuutetuilla on mahdollisuus vertailla eri ratkaisuvaihtoehtoja ja valita ratkaisut, jotka palvelevat eniten lapsen etua. 

Alueella on varmistettava myös lasten ja nuorten kuuleminen. Alueella on tehtävä tässäkin asiassa yhteistyötä kuntien kanssa ja on päätettävä millaisia osallisuuden keinoja käytetään.  Peruspalveluissa tulee toimia lapsilähtöisesti ja lasten osallisuus on varmistettava, samoin on oltava alueella. Apuna alueella voidaan käyttää asiakasraateja ja oppilaskuntia. Perustetaanko alueelle Lapsiparlamentti ja Nuorisovaltuusto,  sekin on ratkaistava.  Pirkanmaalle tarvitaan myös lapsiasiavaltuutettu varmistamaan lasten oikeuksien toteutuminen yhteistyössä alueen, kuntien ja järjestöjen kanssa. 

Entä perhe ja perheen hyvinvointi ja eri toimijoiden yhteistyö kun palveluita jää peruskuntaan?  On varmistettava, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat eheän kokonaisuuden, ja yhteistyö kunnan toimijoiden kanssa toteutuu ns. rajapinnalla. 

Palvelujen on oltava toimivia kokonaisuuksia riippumatta onko palvelu kunnan vain alueen. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus varmistavat hyvän ja kestävän perustan, ja kun tarvitaan tukea on sitä oltava saatavilla oikea-aikaisesti.

Pirkanmaalla on myös kehitelty perhekeskusmallia, joka yhteensovittaa kuntien (jatkossa alueen) sosiaali- ja terveyspalvelun sekä sivistyspalvelun, järjestöjen ja seurakuntien toimintoja.  Malli on verkostomainen, ja siinä on oleellista lasten, nuorten ja perheiden osallisuus ja alalla toimivien yhteistyö ja tietoisuus eri palveluista. Vastuu on kaikilla yhteinen eli perheiden hyvinvoinnin edistäminen. 

Oleellista jatkossakin on, että lapsi, nuori ja perhe saa avun ja heidät osataan ohjata oikeiden palvelujen ääreen. Tämä edellyttää hyvää vuoropuhelua eri toimijoiden kesken, riittäviä resursseja sekä peruspalveluissa että erityispalveluissa ja varhaisen tuen ja puuttumisen osaamista. 

On inhimillistä saada apua ja neuvoja silloin kun on tarvetta. 

Mielipidekirjoitukseni Aamulehdelle – ei julkaistu.